Guitar Sessions - Part 1 by Sascha Ende
Kokoelma raakoja sähkö- ja akustisen kitaran tekstuureja. Sisältää karkeita, säröisiä riffejä, jotka luovat jännitettä, tasapainotettuna rauhallisemmilla, sisäänpäin suuntautuneilla akustisilla osuuksilla. Hienovarainen perkussio lisää kevyttä groovea. Ihanteellinen indie-elokuvien musiikkiin, dokumenttien taustamusiikkiin, ärtyisään brändäykseen tai tunnelmalliseen taustamusiikkiin, joka kaipaa autenttista, hiomatonta tunnelmaa.
- Lisenssi CC BY 4.0
- Julkaisupäivä 22.07.2012
-
Musiikkityylit
-
Aiheet
-
Tunnelmat
-
Tunnisteet
Produced using digital audio workstation and MIDI keyboard(s). Fully cleared for commercial use.
Guitar Sessions - Part 1
22.07.2012
3,783
160
Kokoelma raakoja sähkö- ja akustisen kitaran tekstuureja. Sisältää karkeita, säröisiä riffejä, jotka luovat jännitettä, tasapainotettuna rauhallisemmilla, sisäänpäin suuntautuneilla akustisilla osuuksilla. Hienovarainen perkussio lisää kevyttä groovea. Ihanteellinen indie-elokuvien musiikkiin, dokumenttien taustamusiikkiin, ärtyisään brändäykseen tai tunnelmalliseen taustamusiikkiin, joka kaipaa autenttista, hiomatonta tunnelmaa.
/
01:06
00:00
00:00
Räväkkä sähkökitarariffi introssa delaylla/reverbillä, luoden coolin, jännittyneen tunnelman.
00:05
00:05
Basso astuu sisään, tarjoten vankan rytmisen ja harmonisen pohjan.
00:24
00:24
Siirtyminen vastakohtaiseen puhtaaseen, sormin soitettuun akustiseen kitaraosioon; tunnelma muuttuu pohdiskelevaksi ja rauhalliseksi.
00:41
00:41
Hienovarainen käsiperkussio (bongot/congas?) lisätty, tuoden kevyen rytmisen uran akustiseen osaan.
00:53
00:53
Sähkökitara palaa erilaisella, mahdollisesti suodatetulla tai wah-efektillä varustetulla soundilla, palauttaen jännityksen.
01:05
01:05
Raita loppuu äkillisesti, tyypillistä sessiotaltioinnille tai vihjeelle.
Samankaltainen musiikki (4)
Piano Sessions - Part 1
06.05.2012
4,951
281
Hellä ja introspektiivinen soolopianokappale, joka herättää pohdiskelun, melankolian ja rauhallisen eleganssin tunteita. Sisältää puhtaan äänityksen ja yksinkertaisia, koskettavia melodioita. Ihanteellinen taustamusiikki harkittuihin hetkiin, dramaattisiin kohtauksiin, dokumentteihin tai rauhallisen ilmapiirin luomiseen.
/
01:38
00:00
00:00
Kappale alkaa harvoilla, soivilla pianokäänteillä, jotka luovat pohjavireen mietteliäälle ja melankoliselle tunnelmalle.
00:19
00:19
Oikean käden etsivän melodisen hahmon ja jatkuvien bassonuottien esittely lisää syvyyttä.
00:37
00:37
Tekstuuri muuttuu hieman, kun esitellään hellävaraisia, virtaavia arpeggiofiguureja, jotka luovat hiljaisen liikkeen tunteen.
01:06
01:06
Hieman selkeämpi ja päättäväisempi sointuprogressio ilmestyy, tarjoten hienovaraisen suunnan tunteen.
01:26
01:26
Paluu harvempaan alkutekstuuriin ja melodisiin ideoihin, jotka tuovat kappaleen hiljaiseen, pohdiskelevaan loppuun.
African Kora
16.11.2012
3,858
216
Afrikkalainen, tunnelmallinen koramelodia luo mystisen ja vaikuttavan äänimaailman. Sisältää hienovaraisia lyömäsoittimia, jotka rakentavat vähäeleistä jännitettä. Ihanteellinen dokumentteihin, matkailusisältöön, historiallisiin teoksiin ja pohdiskeleviin elokuvahetkiin.
/
02:43
Mafia
11.03.2013
10,061
663
Monimutkaiset sorminäppäillyt akustisen kitaran linjat kehittyvät tasaisen, hienovaraisen rock-grooven yllä. Tämä tunnelmallinen kappale yhdistää pohdiskelun hillittyyn vauhtiin, sisältäen kehittyviä kerroksia ja selkeän tuotannon. Ihanteellinen kertoviin kohtauksiin, dokumentteihin, yrityskäyttöön ja harkittuihin taustamusiikkeihin, jotka vaativat ripauksen melankoliaa ja päättäväisyyttä.
/
03:34
00:00
00:00
Kappale alkaa intiimillä ja introspektiivisellä sormin soitettavalla akustisen kitaran teemalla.
00:15
00:15
Rummut ja bassokitara tulevat mukaan, luoden tasaisen, kevyen rock-grooven ja lisäten hienovaraista eteenpäin vievää liikettä.
00:34
00:34
Ensimmäinen siirtymäjakso: Lyhyt tunnelmallinen muutos tuo melodista vaihtelua ja pienen tunteen muutoksen.
01:27
01:27
Päägroove palaa siirtymän jälkeen, mahdollisesti lisätyillä hienovaraisilla kerroksilla, vahvistaen pääteemaa hieman lisääntyneellä energialla.
02:28
02:28
Kehittelyjakso ('Bridge'): Harmonia ja sovitus muuttuvat huomattavasti, tarjoten narratiivista etenemistä ja emotionaalista kehitystä.
03:11
03:11
Breakdown/Outro alkaa: Rytmiryhmä putoaa pois, palauttaen fokuksen sooloakustisen kitaran teemaan saadakseen aikaan päätöksen tunteen.
Gedanklichkeit (instrumental)
22.10.2013
10,708
903
Introvertti akustinen kitara kerrostuu hienovaraisen basson, tasaisen rumpukompin ja tunnelmallisten tekstuurien kanssa. Luo harkitsevan, hieman melankolisen, mutta keskittyneen tunnelman. Ihanteellinen dokumentteihin, yritysten tarinankerrontaan, dramaattisiin taustamusiikkeihin ja pohdiskeleviin kohtauksiin.
/
04:41
00:00
00:00
Kappale alkaa puhtaalla, monimutkaisella sorminäppäillyllä akustisen kitaran kuviolla, luoden introspektiivisen ja harkitsevan tunnelman.
00:13
00:13
Hienovarainen tunnelmallinen pad/tekstuuri lisätty, mikä lisää syvyyttä ja hieman elokuvamaisempaa tuntumaa kitaran alle.
00:40
00:40
Tukevan bassolinjan ja tasaisen, hillityn rumpukompensaation tulo, mikä tarjoaa rytmisen pohjan ja lempeän eteenpäin suuntautuvan liikkeen.
01:08
01:08
Instrumentaatio täyttyy hienovaraisesti; sovitus tuntuu hieman kehittyneemmältä, mikä parantaa vakiintunutta tunnelmaa.
01:35
01:35
Pääkitarateema toistetaan täyden rytmiryhmän tuella, mikä vahvistaa ydinrakenteen.
02:44
02:44
Tekstuurin rikkauden huippu; kaikki pääelementit (kitara, basso, rummut, padit) ovat läsnä, luoden kappaleen teeman täydellisimmän ilmaisun.
03:38
03:38
Kehittyneen osion jatkuminen, säilyttäen vakiintuneen energian ja emotionaalisen painoarvon.
04:06
04:06
Instrumentaatio alkaa hienovaraisesti ohentua, mikä merkitsee päätös- tai outro-vaiheen alkua.
04:30
04:30
Häivytys alkaa, palaten vähitellen kohti avauskitaramotiivin yksinkertaisuutta.
Heti kättelyssä "Guitar Sessions - Part 1" esittäytyy autenttisena ja hiomattomana kitarakeskeisten ideoiden kokoelmana, joka tuntuu ikään kuin se olisi tallennettu luovasta studiosessiosta. Tämä raakuus on itse asiassa yksi sen tärkeimmistä vahvuuksista mediakäytössä, tarjoten poikkeaman ylisiloisista tuotannoista.
Kappale alkaa pakottavalla, hieman karkealla sähkökitarariffillä, jota tukee yksinkertainen ja tehokas bassolinja. Tunnelma on selkeä – viileä, hieman jännittynyt, ehkä hieman salaperäinen tai noir-henkinen. Se viittaa heti käyttökelpoisuuteen indie-draamojen avauskohtauksiin, rikosprosesseihin tai jopa kärkeviin mainoksiin, jotka etsivät urbaania, hieman levotonta tunnelmaa. Ajattele tutkivan journalismin juttuja, jotka tarvitsevat vakavuuden pohjavireen, tai hahmojen esittelyjä, joissa halutaan vihjata sisäisestä konfliktista. Pieni särö ja harkittu rytmitys antavat sille painoarvoa olematta liian aggressiivisia.
Merkittävä muutos tapahtuu noin 24 sekunnin kohdalla, siirtyen puhtaampaan, sormin soitettuun akustiseen kitaraosuuteen. Tämä osio muuttaa täysin ilmapiirin, muuttuen paljon itsetutkiskelullisemmaksi, rauhallisemmaksi ja ehkä hieman melankolisemmaksi. Se on tervetullut kontrasti, joka laajentaa kappaleen hyödyllisyyttä valtavasti. Tämä osa voisi kauniisti alleviivata pohdinnan hetkiä, hiljaisia dialogikohtauksia, luontokuvia dokumentissa tai tarjota harkitun taustan podcast-segmenteille tai YouTube-videoille, jotka käsittelevät henkilökohtaisia tarinoita tai käsitöitä. Hienovaraisen käsiperkussion lisääminen noin 0:41 kohdalla lisää lempeän rytmisen pulssin häiritsemättä pohdiskelevaa tunnelmaa, mikä tekee siitä erittäin toimivan taustakuviona.
Loppua kohti kappale palaa sähkökitaratekstuuriin, tällä kertaa hieman erilaisella luonteella – ehkä hieman wah-efektiä tai suodatinta, säilyttäen tietyn jännityksen ja sulkien silmukan takaisin alkuaikojen kärkevyyteen. Tämä segmentoitunut rakenne, vaikka se tuntuukin vähemmän perinteiseltä kappaleelta, on itse asiassa siunaus editoijille. Se tarjoaa selkeitä vihjeitä erilaisilla emotionaalisilla painoarvoilla yhdessä tiedostossa, helposti looppattavissa tai leikattavissa tiettyjen kohtausten pituuksien mukaan.
Tuotannon kannalta se säilyttää orgaanisen, "live"-tunnelman. Se ei pyri massiiviseen elokuvamaisen vaikutukseen orkestraatioiden kerrosten kautta, vaan onnistuu sen sijaan tuottamaan aitoja kitarasävyjä ja -esityksiä. Tämä tekee siitä erittäin sopivan projekteihin, joissa asetetaan etusijalle aitous – dokumentit, independent-elokuvat, hahmovetoiset tarinat tai jopa elämäntapamerkit, jotka haluavat maanläheisemmän, vähemmän avoimesti "yritysmäisen" soundin. Vaikka se ei ehkä sovellu korkeaenergiseen toimintaan tai avoimen iloiseen sisältöön, sen vahvuus piilee sen tunnelmallisessa monipuolisuudessa ja sen rehellisessä, kitarakeskeisessä äänellisessä identiteetissä. Se on vankka kappale kirjastokäyttöön, joka tarjoaa erityisiä, hyödyllisiä tekstuureja vaativille tuottajille ja editoijille, jotka etsivät jotain luonnetta omaavaa.
Kappale alkaa pakottavalla, hieman karkealla sähkökitarariffillä, jota tukee yksinkertainen ja tehokas bassolinja. Tunnelma on selkeä – viileä, hieman jännittynyt, ehkä hieman salaperäinen tai noir-henkinen. Se viittaa heti käyttökelpoisuuteen indie-draamojen avauskohtauksiin, rikosprosesseihin tai jopa kärkeviin mainoksiin, jotka etsivät urbaania, hieman levotonta tunnelmaa. Ajattele tutkivan journalismin juttuja, jotka tarvitsevat vakavuuden pohjavireen, tai hahmojen esittelyjä, joissa halutaan vihjata sisäisestä konfliktista. Pieni särö ja harkittu rytmitys antavat sille painoarvoa olematta liian aggressiivisia.
Merkittävä muutos tapahtuu noin 24 sekunnin kohdalla, siirtyen puhtaampaan, sormin soitettuun akustiseen kitaraosuuteen. Tämä osio muuttaa täysin ilmapiirin, muuttuen paljon itsetutkiskelullisemmaksi, rauhallisemmaksi ja ehkä hieman melankolisemmaksi. Se on tervetullut kontrasti, joka laajentaa kappaleen hyödyllisyyttä valtavasti. Tämä osa voisi kauniisti alleviivata pohdinnan hetkiä, hiljaisia dialogikohtauksia, luontokuvia dokumentissa tai tarjota harkitun taustan podcast-segmenteille tai YouTube-videoille, jotka käsittelevät henkilökohtaisia tarinoita tai käsitöitä. Hienovaraisen käsiperkussion lisääminen noin 0:41 kohdalla lisää lempeän rytmisen pulssin häiritsemättä pohdiskelevaa tunnelmaa, mikä tekee siitä erittäin toimivan taustakuviona.
Loppua kohti kappale palaa sähkökitaratekstuuriin, tällä kertaa hieman erilaisella luonteella – ehkä hieman wah-efektiä tai suodatinta, säilyttäen tietyn jännityksen ja sulkien silmukan takaisin alkuaikojen kärkevyyteen. Tämä segmentoitunut rakenne, vaikka se tuntuukin vähemmän perinteiseltä kappaleelta, on itse asiassa siunaus editoijille. Se tarjoaa selkeitä vihjeitä erilaisilla emotionaalisilla painoarvoilla yhdessä tiedostossa, helposti looppattavissa tai leikattavissa tiettyjen kohtausten pituuksien mukaan.
Tuotannon kannalta se säilyttää orgaanisen, "live"-tunnelman. Se ei pyri massiiviseen elokuvamaisen vaikutukseen orkestraatioiden kerrosten kautta, vaan onnistuu sen sijaan tuottamaan aitoja kitarasävyjä ja -esityksiä. Tämä tekee siitä erittäin sopivan projekteihin, joissa asetetaan etusijalle aitous – dokumentit, independent-elokuvat, hahmovetoiset tarinat tai jopa elämäntapamerkit, jotka haluavat maanläheisemmän, vähemmän avoimesti "yritysmäisen" soundin. Vaikka se ei ehkä sovellu korkeaenergiseen toimintaan tai avoimen iloiseen sisältöön, sen vahvuus piilee sen tunnelmallisessa monipuolisuudessa ja sen rehellisessä, kitarakeskeisessä äänellisessä identiteetissä. Se on vankka kappale kirjastokäyttöön, joka tarjoaa erityisiä, hyödyllisiä tekstuureja vaativille tuottajille ja editoijille, jotka etsivät jotain luonnetta omaavaa.
