Die Gilde [Death Metal Edit] by Sascha Ende

Heti kättelyssä 'Die Gilde [Death Metal Edit]' iskee kuin soninen moukari. Tämä ei ole taustamusiikkia; se on etualan statement-kappale, joka vaatii huomiota. Tuotantomusiikin näkökulmasta sen vahvuus piilee sen tinkimättömässä intensiteetissä ja raa'assa, sisäelimellisen energiassa. Tuotannon laatu on poikkeuksellisen korkea näin äärimmäiselle genrelle – raskaasti särötyt, todennäköisesti alasvireiset kitarat ovat paksut ja kuluttavat, mutta säilyttävät yllättävän selkeyden miksauksessa. Rummut ovat täydellinen voimanpesä, joka ajaa kappaletta eteenpäin armottomilla blast beateilla ja monimutkaisilla tuplabassokuvioilla, jotka tuntuvat sekä konekiväärintarkoilta että orgaanisesti räjähtäviltä. Saksaksi esitetyt kurkkuäänet lisäävät brutaalin vakaumuksen kerroksen, joka leikkaa instrumentaalisen seinän läpi.

Mihin tällaista kappaletta sitten voidaan käyttää mediaympäristössä? Sen sovellukset, vaikka erityisiä, ovat uskomattoman tehokkaita. Tämä on erinomaista materiaalia korkeaoktaanisiin videopelijaksoihin – ajattele intensiivisiä pomotaisteluita, kaoottisia tulitaisteluita tai pakojaksoja toiminta-, scifi- tai kauhupeleissä. Pelkkä aggressio välittyy täydellisesti ruutuväkivaltaan tai äärimmäiseen vaaraan. Elokuvissa ja televisiossa se on räätälöity brutaaleihin toimintakohtauksiin, taistelukoreografiamontaaseihin tai kohtauksiin, jotka kuvaavat intensiivistä psykologista myllerrystä tai hirviömäisiä paljastuksia kauhu- tai synkän fantasian asetuksissa. Kuvittele tämä korostamassa kliimaksitaistelua tai hahmoa, joka sortuu raivoon – vaikutus olisi välitön ja vaikuttava.

Perinteisen synkronoinnin lisäksi tämä kappale voisi löytää kodin extreme-urheilusisällöstä – alamäkipyöräilystä, motocrossista, rullalautailusta – missä tahansa, missä on tarve välittää nopeutta, vaaraa ja adrenaliinia. Tietyt niche-mainokset voisivat jopa hyödyntää tätä voimaa; brändit, jotka kohdistavat nuorempaan, edgympään kohderyhmään tuotteille, kuten energiajuomille, pelilaitteille tai vaihtoehtoiselle muodille, saattavat huomata, että tämä kappale leikkaa melun tehokkaasti läpi. Se voisi jopa toimia aggressiivisena intro-/outro-musiikkina podcasteille tai YouTube-kanaville, jotka keskittyvät metallimusiikkiin, pelaamiseen tai vastakulttuuriin.

Kappaleen rakenne, vaikka juurtunut death metal -konventioihin, tarjoaa selkeitä rytmisen vaihtelun osioita ja riffimuutoksia (kuten muutos noin 01:32), jotka tarjoavat potentiaalisia editointipisteitä synkronointiin kuvaan. Lyhyet tauot ja siirtymät, kuten se, joka johtaa kohtaan 01:04, luovat jännityksen vapautumisen hetkiä ennen syöksymistä takaisin kaaokseen. Sen hellittämätön luonne tarkoittaa, että se on erinomainen luomaan ja ylläpitämään puhtaan aggression ja voiman tunnelmaa. Se ei ole monipuolinen perinteisessä mielessä, mutta sen erityisellä tunnealueella – raaka raivo, intensiivinen konflikti, ylivoimainen voima – se on poikkeuksellisen tehokas ja hyvin toteutettu. Tämä on erikoistyökalu, mutta oikealle projektille, joka vaatii maksimaalista äänivaikutusta, se tuottaa ratkaisevasti.