Between Years (feat. do you really like this boring shit?) by Sascha Ende

Tämä kappale on mestariteos nykymusiikissa, jossa yhdistyvät tunteellinen vaikutus ja kaupallinen hyödyllisyys. Ensimmäisistä sävelistä esitellään äänimaailma, joka perustuu puhtaisiin, viiveisiin sijoitettuihin sähkökitaroihin. Tämä tietty kitaraton—selkeä, säihkyvä ja rytmisesti tarkka—luo heti tunnelman, joka on selkeä ja edistyshaluinen. Se muistuttaa hienostuneita indie-pop-bändejä, kuten The xx, tai Explosions in the Skyn tunnelmallisia tekstuureja, mutta on samalla rakennettu siten, että se sopii hyvin median synkronointiin. Kun kappale etenee, rytmikappaleen tulo muuttaa tunnelmaa pohdiskelevalta ajattelevaan. Rummut on miksattu siten, että ne ovat napakohtaisia ja selkeitä, jopa pienissä kaiuttimissa (mikä on tärkeää mobiilimainonnassa), samalla kun ne säilyttävät riittävä basson, joka sopii elokuvalliseen toistoon. Bassolinja on tässä kappaleessa tärkein osa; se ei vain seuraa sävelkorkeuksia, vaan tarjoaa myös lämpimän, melodisen vastakohdan, joka tuo sävelkieliin ihmismäistä "ydintä". Tämä yhdistelmä tekee kappaleesta erittäin monipuolisen. Siinä on "tyhjä taulu" -ominaisuus, joka sopii hyvin puheiden taustamusiiksi—ei ole häiritseviä melodisia elementtejä, jotka voisivat kilpailla dialogin kanssa—mutta siinä on riittävästi sisäistä tunnetta, jotta se voisi kertoa oman tarinansa. Media-näkökulmasta tämä kappale on edullinen työkalu tuottajille. Sen päävahvuus on "Yritykset & Teknologia" -alalla. Äänimaailma huokuu "innovaatiota" ja "tulevaisuuteen suuntautuvia ratkaisuja". Voisin helposti kuvitella tämän kappaleen toimivan taustamusiina 60 sekunnin mainoksessa uudelle SaaS-alustalle, tyylikkään sähköauton esittelyssä tai telekommunikaatioyrityksen uudelleenbrändäyksessä. Kappale välittää luotettavuutta ja edistystä ilman, että se kuulostaa sterililtä tai "stock"-musiikilta. Siinä on luonnollista lämpöä, jota brändit tarvitsevat nykyisessä markkinatilanteessa, jossa "ihmisten välinen yhteys" on tärkeä markkinointipilari. Lisäksi kappale sopii hyvin "Matkailu & Elämäntapa" -tyyliin. Atmosfääriset padit ja tasainen liike jäljittelevät matkustamisen tunnetta—erityisesti matkan itseä. Se sopii täydellisesti korkealaatuiseen drone-kuvaan, joka näyttää rannikkoa, tai matkailuvlogiin YouTubessa. Kappaleen tunnetar, joka alkaa hiljaisesti, rakentaa itsensä ja päättyy rauhallisesti, heijastaa matkailudokumentin tai muutoksen tarinan rakennetta. Tekniseltä tuotannon näkökulmasta miksaus on täydellinen. Stereokuva on leveä, jolloin kitaroiden viiveet voivat levitä spektrin reunoille, jättäen keskikanavan puheelle. Dynamiikka on hienosti hallittu; energinen nousu koroissa on voimakas, mutta hallittu, jotta katsoja pysyy kiinnostuneena ilman, että hän ylikuormittuu. Siirtymä sillalla tarjoaa hetken pohdintaa ennen loppua, mikä on täydellinen editointipiste visuaalisen kohtauksen tai tärkeän tapahtuman muuttamiseen. Yhteenvetona, tämä on arvokas lisäys musiikirjastoon. Se vangitsee nykymedia-tarpeet: inspiroiva, mutta maadoitettu, tunteellinen, mutta ammattimainen ja edistävä, mutta ei aggressiivinen. Se luo "äänimaiseman", joka parantaa visuaalista ilmettä lisäämällä hienostunutta toivoa.